Olen kiitollinen vanhemmilleni, jotka ovat opettaneet minua puhumaan itselleni kauniisti, omaa minuuttani arvostaen. Perhe ja ystävät ovat elämäni tukiverkosto, joka on rohkaissut minua tekemään omia valintojani pelkäämättä virheitä ja epäonnistumista.

Lähdin toteuttamaan itseäni ja omia haaveitani jo kouluikäisenä, kun päätin muuttaa Tuusulasta Helsinkiin päästääkseni tanssipainotteiselle luokalle yläasteella. Tanssi oli suuri intohimoni, joka kuitenkin hiipui sairastuttuani anemiaan ja jouduttuani pitkälle tauolle harrastuksesta.

Sittemmin rohkeus on näyttäytynyt elämässäni eri tavoin. Olen reissannut paljon vain omat ajatukset matkaseuranani. En pelkää hypätä elämässäni uuteen ja rohkeat valinnat ovat näkyneet myös hiustyylini muutoksina. Kaikenlaista on tullut kokeiltua ihan kaljusta pitkiin rastoihin.

Nykyisin toimin kahvilayrittäjänä yhdessä siskoni kanssa. Kahvila on minulle todella tärkeä, se on iso osa identiteettiäni. Myös äitimme työskentelee kahvilassa ja isoveli tulee sinne usein työpäivänsä jälkeen viettämään aikaa tai auttamaan tarvittaessa. Muodostamme sisarusteni kanssa sellaisen huskylauman. Olemme erottamattomia ja saamme voimaa toisiltamme.

Silloin kun itsetuntoni on koetuksella, tukeudun läheisiini. Heiltä löytyy aina rohkaisevat sanat.

– Wia

Ihailen rohkeuttasi. Sinulla on pokkaa kulkea omia polkujasi etkä pelkää poistua mukavuusalueeltasi.